Kestävä media 2012

Vastuullinen toiminta ei ole ristiriidassa kannattavan liiketoiminnan kanssa, vaan ne ovat toistensa edellytyksiä: taloudellisesti kestävä media edellyttää myös sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää mediaa – ja päinvastoin.

Mediakulutuksen ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset vaativat mediasektorilta uudistumista. Kestävä media, joka vaalii perinteisiä journalistisia arvoja, mutta integroi aiempaa laajemmin myös yritysvastuun kaikkeen toimintaan, on osa Alma Median vastausta näihin haasteisiin.

Viimeisten vuosien aikana Alma Media on kehittänyt voimakkaasti Kestävä media -näkökulmaansa sekä omassa toiminnassaan että tuomalla teeman yhteiskunnalliseen keskusteluun. Aktiivisen toimintansa ansiosta Alma Medialla on vahva asema media-alan yritysvastuun suunnannäyttäjänä Pohjoismaissa.

Tavoitteet ja toimenpiteet

Vuonna 2012 toiminnan painopisteet olivat:

  • ympäristöasioissa,
  • yhteistyökumppanuuksien kehittämisessä ja
  • mediayhtiön sisäisen tietoisuuden nostamisessa.

Tammikuussa 2012 julkaistiin Alma Median VTT:llä ja ruotsalaisella Centre for Sustainable Communications -tutkimuskeskuksella teettämä ainutlaatuinen ympäristötutkimus, joka tarjosi ensimmäistä kertaa vertailukelpoista tietoa painetun ja verkkomedian ympäristövaikutuksista. Tutkimus herätti laajaa kiinnostusta niin kotimaassa kuin muualla maailmassa, ja vuoden 2012 aikana tutkimuksesta on viestitty laajasti kotimaisissa ja kansainvälisissä konferensseissa. Tutkimus on antanut vakaan tietopohjan ympäristöasioiden huomioimiseen Alma Median uudessa toimitalossa Töölönlahdella Helsingissä ja uudessa painossa Tampereella.

Toisena painopisteenä on ollut uusien strategisten yhteistyökumppanuuksien muodostaminen esimerkiksi vastuulliseen mainontaan liittyen ja Nordic Media CR Forumin puitteissa.

Kolmantena keskeisenä toimenpiteenä on ollut konsernin sisäinen Kestävä media -yritysvastuukiertue, joka vieraili vuoden aikana neljällä Alma Median toimintapaikkakunnalla kertomassa almamedialaisille Kestävä media  -kuulumisia.

Kestävä media -ohjelma toteutuu Alma Median tapana toimia ja jokaisen almamedialaisen työtehtävissään tekeminä valintoina. Näin ollen Alma Median yritysvastuutavoitteita toteuttavat kaikki almamedialaiset, toiminnot ja yksiköt omalla jokapäiväisellä toiminnallaan, eikä erillisten yritysvastuutavoitteiden viestiminen ole aina mahdollista tai edes mielekästä. Alma Media on kuitenkin asettanut myös erillisiä yritysvastuutavoitteita, jotka tukevat vastuutekojen toteuttamista arjessa. Ohessa esitettyjen tavoitteiden lisäksi yritysvastuuseen liittyviä tavoitteita on kuvattu esimerkiksi ympäristöä ja henkilöstöä käsittelevissä osioissa.

Katso taulukko – Tavoitteet ja toimenpiteet

Henkilöstö

Vuoden 2012 parhaat palat:

  • Yhteistyölle ja osaamisen jakamiselle entistä paremmat edellytykset:
    • Helsingin almamedialaisille yhteinen toimitalo Töölönlahdelle
    • maakuntalehdet organisoituvat Alma Aluemediaksi
  • Henkilöstön hyvinvointi ja osallistaminen lähtökohtana Töölönlahden-toimitalon suunnittelussa
  • Kestävä media -yritysvastuukiertueella yritysvastuu tutuksi henkilöstölle
  • Valmennukset, uudistukset ja yritysostot vastauksena digitaalisuuden tuomiin muuttuviin osaamistarpeisiin
  • Henkilöstön monimuotoisuuden kasvu Alma Manussa ja kansainvälisin yritysostoin

Vuoden 2012 päätteeksi Alma Median henkilöstö Helsingissä muutti ensimmäistä kertaa yhteisiin tiloihin, kun konsernin uusi toimitalo valmistui Töölönlahdelle. Henkilöstö osallistui talon suunnitteluun alusta asti: yksikkökohtaisten työryhmien lisäksi almamedialaiset pääsivät vaikuttamaan uuteen työympäristöönsä ideointiryhmän, Helmi-aloitejärjestelmän, pilottikokeilujen ja erilaisten äänestysten kautta. Yhteinen toimitila vie eteenpäin monia vastuullisuuden ja toiminnan kehittämisen kannalta keskeisiä asioita, kuten osaamisen jakamista, työhyvinvointia ja yksikkörajat ylittävää yhteistyötä.

Henkilöstölle suunnattu Kestävä media -yritysvastuukiertue teki vastuullisuuteen liittyviä teemoja tutuiksi almamedialaisille Helsingin ohella Tampereella, Porissa ja Rovaniemellä. Kiertueen teemoina olivat erityisesti konsernin yhteinen eettinen ohjeistus, painettua ja verkkomediaa tarkastellut ympäristötutkimus sekä Suomen lasten ja nuorten säätiön kanssa jo toista vuotta järjestetty Vastuullinen kesäduuni 2012 -kampanja.

Kansainvälisten yritysostojen, uudelleenorganisoitumisen ja digitaalisen liiketoiminnan rekrytointien myötä Alma Mediaan saatiin uudenlaista osaamista ja entistä paremmat edellytykset osaamisen jakamiselle. Digitaalisten palvelujen parissa ja Suomen ulkopuolella työskentelevien osuus almamedialaisista kasvoikin vuonna 2012 selvästi. Alma Mediassa työskenteli vuoden 2012 lopussa 2851 henkilöä lähes 50 paikkakunnalla Suomessa ja kahdeksassa muussa Euroopan maassa.

Työhyvinvointi ja -turvallisuus

Töölönlahden uutta toimitaloa suunniteltaessa työhyvinvointiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Työympäristöön liittyvä hyvinvointi on huomioitu esimerkiksi sisäilman laadussa, ergonomisissa työpisteratkaisuissa ja tilojen valaistuksessa. Liikuntaan kannustetaan muun muassa lainattavilla polkupyörillä, ja lounasravintolan valikoimassa on kiinnitetty huomiota ruoan terveellisyyteen. Myös muilla Alma Median toimipaikoilla työhyvinvointi oli vahvasti esillä vuoden aikana. Esimerkiksi Alma Manussa suunniteltiin vuonna 2013 alkava senioriohjelma, joka tähtää pitkäaikaisten työntekijöiden työhyvinvoinnin lisäämiseen ja työurien pidentämiseen.

Työtapaturmien määrä laski vuonna 2012. Suurin osa Alma Median työtapaturmista ja työmatkatapaturmista tapahtuu lehtien jakelussa, jossa sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi työolosuhteisiin ja onnettomuusalttiuteen. Vuonna 2012 jakajien valmennukset keskittyivät vastuullisuuteen ja erityisesti työturvallisuusteemaan, kuten oikeaan vaatetukseen, liukkauden estoon ja kulkemiseen. Jakajien työturvallisuus nostetaan tulevaisuudessa jakelun keskeiseksi painopisteeksi. Vuoden 2013 alussa laaditaan suunnitelma turvallisuuden kehittämiseksi seuraavan kahden vuoden aikana. Tavoitteena on puolittaa tapaturmien määrä jakelussa jakson aikana ja luoda pohja jatkuvalle kehitystyölle. Alma Median uuden, Tampereella vuonna 2013 käyttöönotettavan painolaitoksen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota erityisesti työturvallisuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin. Tällä pyritään minimoimaan painossa ja jakelussa tapahtuvat tapaturmat.

Osaamisen kehittäminen

Mediakentän digitalisoituminen tuo mukanaan uudenlaisia osaamistarpeita, ja henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen korostuu. Valmennusten ohella osaamisen jakamiseen on panostettu laajalla organisaatiouudistuksella. Uudessa organisaatiossa aiemmat yksikkörajat ylittävä yhteistyö on tekemisen lähtökohtana. Uudenlaista osaamista on saatu myös esimerkiksi kansainvälisten yritysostojen kautta muun muassa digitaalisiin rekrytointipalveluihin liittyen sekä digitaaliseen kehitykseen keskittyvän Alma Diverso -yksikön uusrekrytoinneilla. Töölönlahden yhteiset tilat toimivat luontevana osaamisen kohtaamispaikkana ja sujuvan joukkuepelin mahdollistajana.

Vuonna 2011 aloitettu Jokeri-kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on valmentaa henkilöitä vaativampiin tehtäviin ja hyödyntää heidän osaamistaan erilaisissa liiketoiminnan kehittämistehtävissä, tuotti ensimmäiset valmiit kehityshankkeet vuonna 2012. Kaikkiaan Alma Media järjesti vuonna 2012 henkilöstölleen yhteensä reilut 1000 valmennuspäivää. Yhtiön järjestämien, koko henkilöstölle avointen valmennusten ohella henkilöstö täydensi osaamistaan myös muissa ulkopuolisten tahojen järjestämissä koulutuksissa, jotka eivät sisälly raportoituun lukuun.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Alma Median tasa-arvosuunnitelmiin sisältyvät käytännölliset, yksityiskohtaiset tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut, vastuuhenkilöt ja mittarit, kuten joka toinen vuosi mitattava tasa-arvoindeksi. Viimeisimmässä mittauksessa vuonna 2011 Alma Median tasa-arvoindeksi oli 52,8 (edellisissä mittauksissa 54,9 ja 55,2).

Vaikka Alma Mediassa sukupuolten väliset palkkaerot ovat vastanneet Suomen keskimääräistä palkkarakennetta, palkkatasa-arvon parantaminen on ollut konsernissa keskeisenä kehittämisen kohteena. Palkkatasa-arvoa on onnistuttu parantamaan lähes kaikissa henkilöstöryhmissä muun muassa kohdistamalla yrityskohtaisia eriä palkkatasa-arvoa edistävästi. Vuonna 2012 johdon, ylempien toimihenkilöiden ja toimihenkilöiden palkkatasa-arvo parani edellisvuodesta usealla prosenttiyksiköllä. Toimittajien ja kirjatyöntekijöiden osalta palkkatasa-arvo laski hieman. Muilla henkilöstöryhmillä palkkatasa-arvotilanne pysyi vuoden aikana ennallaan.

Vuonna 2012 naisten osuus Alma Median esimiehistä ja ylimmästä johdosta kasvoi edellisvuodesta. Joulukuun lopussa 2012 esimiesasemassa toimivista miehiä oli 57 % (vuonna 2011: 61 %) ja naisia 43 % (39 %). Ylimmässä johdossa naisia oli 31 % (31 %), konsernin johtoryhmässä 10 prosenttia (10 %) ja emoyhtiön hallituksessa 14 % (14 %). Tilanne on tyypillinen verrattuna sekä muihin mediayhtiöihin että toimialoihin.

Monimuotoisuus

Median tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan mahdollisimman monenlaisia almamedialaisia. Henkilöstön monimuotoisuuden merkitys ikääntyvässä ja kansainvälistyvässä yhteiskunnassa on kasvanut. Alma Mediassa erityisesti jakelutoiminta tarjoaa työllistymismahdollisuuksia myös muualta Suomeen muuttaneille osaajille. Esimerkiksi Pirkanmaan jakelualueella maahanmuuttajien osuus koko henkilöstöstä on jo 27 %, mikä on viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2011. Monimuotoisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin tartutaan paino- ja jakeluyksikkö Alma Manussa laatimalla vuoden 2013 aikana monikulttuurisuusstrategia.

Työssä jaksamisen, henkilöstön moninaisuuden ja yhteiskunnallisen vastuun mittarina Alma Media seuraa konsernin keskimääräistä eläköitymisikää, joka vuonna 2012 oli 63,2 (2011: 63,4).

Monimuotoisuus kasvoi merkittävästi myös vuonna 2012 toteutettujen kansainvälisten yritysostojen myötä, kun Alma Media hankki enemmistöosuudet Tšekin tasavallan, Kroatian ja Slovakian johtavista digitaalisista rekrytointipalveluista. Tämä asettaa tulevina vuosina uusia haasteita johtamiselle, mutta tarjoaa samalla merkittäviä mahdollisuuksia erilaisen osaamisen, uudenlaisten käytäntöjen ja tuoreiden näkökulmien muodossa.

Lue lisää aiheesta.

Journalismi ja lukijat

Vuoden 2012 parhaat palat:

  • Nordic Media CR Forumin ja GRI:n kautta osallistuttiin journalismin yhteiskunnallisten vaikutusten arviointiin ja kartoittamiseen
  • Paikallisen ja valtakunnallisen journalismin toimintaedellytyksiä parannettiin merkittävällä organisaatiouudistuksella Alma Aluemediassa
  • Journalismin läpinäkyvyyttä parannettiin ottamalla käyttöön GRI:n Media Sector Supplement -raportointiraami ensimmäisenä suomalaisena mediatalona
  • Erilaiset lukijaryhmät, kuten nuoret ja seniorit, olivat kohderyhminä uusissa kehityshankkeissa

Läpinäkyvä ja vuorovaikutteinen media

Vuoden 2012 aikana journalismin arvoperusta ja sen vaikutukset nousivat vahvasti kansainväliseen julkiseen keskusteluun. Tämän taustalla olivat useat Isossa-Britanniassa julkisuuteen tulleet tapaukset, joissa journalismin etiikka ja läpinäkyvyys eivät täyttäneet vastuullisen journalismin periaatteita. Keskustelu on omalta osaltaan vahvistanut Alma Median lehtien ja verkkopalvelujen pyrkimystä avoimeen ja läpinäkyvään journalismiin, joka perustuu yhtäältä alan aktiivisesti toimivaan itsesäätelyyn, toisaalta medioiden omiin, yhteisiä Journalistin ohjeita tiukempiin eettisiin periaatteisiin.

Vastuullisen journalismin lähtökohtana on avoimuus. Yksi osa avointa journalismia on mediayritysten yritysvastuuraportointi. Keväällä 2012 Global Reporting Initiative (GRI) -yritysvastuuorganisaatio julkaisi mediasektorille suunnatun erikoisohjeistuksen, jonka luomiseen Alma Media osallistui muun muassa kommentoimalla ohjeistusta luomisvaiheessa ja osallistumalla aihetta käsitelleeseen keskusteluun kansainvälisillä foorumeilla, kuten World Forum Responsible Economy  -tapahtumassa ja Nordic Media CR Forumissa. Ohjeistus antaa ensimmäistä kertaa kansainvälisen standardin mediayritysten journalistisen prosessin raportoimiseen.

Toisena kehityksen painopisteenä oli median ”aivojalanjäljen” eli sisältöjen epäsuorien vaikutusten kartoittaminen. Alma Median tavoitteena on vuoden 2013 aikana osallistua brittiläisen Media CSR Forumin Brainprint-hankkeeseen, jossa eri mediat arvioivat omaa sisällöllistä jalanjälkeään yhteiskuntaan. Hanke keskittyy erityisesti mediasisältöjen vaikutuksiin suhteessa demokratiaan ja taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävään kehitykseen.

Alma Aluemediassa läpikäytiin organisaatio- ja toimintamallin uudistus vuoden aikana. Uudistuksen keskeinen tavoite on taata kestävän, vastuullisen ja läheisen journalismin edellytykset tulevaisuudessa, jolloin elämäntavan ja median murros luovat sisältöjen monipuolisuudelle ja niiden jakamisen monikanavaisuudelle aivan uudenlaisen toimintaympäristön.

Luotettava media

Julkisen sanan neuvoston (JSN) päätökset, lukijapalaute, -paneelit ja oikaisupyynnöt toimivat kaikki luotettavuuden ja vastuullisen journalismin mittareina. Alma Median lehdet käsittelevät päätökset lehtikohtaisesti päätoimittajan johdolla ja kehittävät tältä pohjalta toimintaansa.

Vuonna 2012 JSN teki kaikkiaan 85 päätöstä koskien muun muassa oikaisuja ja piilomainontaa. Näistä 27 koski Alma Median medioita. Alma Mediaa koskevista päätöksistä 30 % oli langettavia, kun kaikista JSN:n päätöksistä 26 % oli langettavia. Sekä päätösten määrä kokonaisuudessaan että Alma Median lehtiä koskevien päätösten määrä kasvoi jonkin verran viime vuodesta.

Lue lisää aiheesta.

Ympäristö

Vuoden 2012 parhaat palat:

  • Ainutlaatuinen tutkimus painetun ja verkkomedian ympäristövaikutuksista julkaistiin
  • Helsingin uusi LEED-ympäristösertifioitava toimitalo valmistui
  • Liityttiin ensimmäisten joukossa Helsingin kaupungin Ilmastokumppanit-verkostoon
  • Ympäristötietoisuutta Kestävä media -kiertueella ja -ympäristöfaktakampanjalla lisättiin
  • VOC-päästöjä vähennettiin merkittävästi
  • Yhteistyöhankkeet mm. VKL:n, VTT:n ja media-asiakkaiden kanssa toteutettiin koko toimialan ympäristövaikutusten kartoittamiseksi ja pienentämiseksi

Ympäristötutkimus

Alma Media pyrkii tarjoamaan asiakkailleen ja muille sidosryhmilleen vastauksia painetun ja verkkomedian ympäristövaikutuksia koskeviin kasvaviin tiedontarpeisiin. Alkuvuodesta 2012 Alma Media julkaisi VTT:llä ja ruotsalaisella Centre for Sustainable Communications -tutkimuskeskuksella teettämänsä tutkimuksen, jossa selvitettiin Alma Median kustantamien Aamulehden, Iltalehden ja Kauppalehden sekä niiden verkkopalvelujen ympäristövaikutukset. Tutkimuksen tuloksista on kerrottu laajasti Alma Median verkkosivuilla.

Ympäristövastuu rakennushankkeissa

Alma Median ja sen yksiköiden merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät paino- ja jakelutoimintaan, kiinteistöihin (ml. tietokoneiden ja atk-konesalin sähkönkulutuksen), hankintoihin (sanomalehtipaperi) ja matkustamiseen. Töölönlahdelle Helsinkiin joulukuussa 2012 valmistunut Alma Median uusi toimitalo ja Tampereella keväällä 2013 toimintansa aloittava uusi lehtipaino pienentävät suoria ympäristövaikutuksia siellä, missä ne ovat suurimmillaan. Molemmissa hankkeissa minimoidaan sekä rakentamisen että käytön aikaiset ympäristövaikutukset. Painorakennus sekä Töölönlahden toimitalo on molemmat toteutettu LEED-ympäristösertifikaatin mukaisesti.

Töölönlahden toimitalossa ja sen sijainnissa ympäristöasiat on huomioitu esimerkiksi seuraavasti:

  • Energiatehokkaat talotekniikkaratkaisut
  • Parkkipaikat maan alla ja parkkihallissa sähköautojen latauspisteet
  • Rakennus- ja käyttövaiheen jätehuolto monipuolisine kierrätysmahdollisuuksineen
  • Erinomaiset julkiset liikenneyhteydet

Materiaali- ja energiatehokkuus

Alma Media voi parhaiten kehittää omaa ympäristöjohtamistaan parantamalla materiaali- ja energiatehokkuuttaan. Tietoa potentiaalisista tehostamismahdollisuuksista saatiin muun muassa vuonna 2012 julkaistusta laajasta ympäristötutkimuksesta. Tampereen painolaitos ja Helsingin uusi toimitalo parantavat Alma Median kiinteistöjen energiatehokkuutta merkittävästi. Tampereen painorakennukseen tulee muun muassa lämmön talteenottojärjestelmä, joka ottaa talteen poistoilmasta yli 80 %. Uuden painokoneen tuotantoteho on myös nykyistä parempi, ja yhden tuotantotunnin energiankulutus laskee yli 15 %. Myös pesuliuottimien ja veden käyttö pienenee.

Kun painotoiminnan laatu paranee, materiaalihukka vähenee. Uudessa painossa hukan arvioidaan olevan peräti 30 % nykyistä pienempi eli huippuluokkaa. Alma Median Tampereen painon makulatuuriprosenttia* on onnistuttu nykyisessä tuotantoympäristössä laskemaan 3 % vuoteen 2007 verrattuna. Materiaalitehokkuuteen kuuluu myös jätteen hyötykäyttö: lähes kaikki painossa syntyvä jäte on toisten yritysten raaka-ainetta. Esimerkiksi Tampereen painosta hävitettävää jätettä tulee vuosittain 100 kiloa, mikä on vain noin 0,005 promillea käytetyn materiaalin kokonaismäärästä. Lukuun ei sisälly kaatopaikalle vietävä sekajäte.

Vuoden 2012 aikana painotoiminnan haitallisia VOC-päästöjä (haihtuvat yhdisteet) onnistuttiin merkittävästi vähentämään. Painokoneen puhdistuksessa käytettävät kemikaalit ovat jo aiemmin olleet VOC-vapaita, mutta nyt myös kostutusveden lisäaineissa olevia VOC-aineita on vähennetty minimiin. Alma Median Tampereen-paino kuuluu kansainvälisesti ensimmäisiin painoihin, jotka ovat ottaneet nämä lähes VOC-päästöttömät lisäaineet käyttöön.

* Makulatuuriprosentti kertoo painotoiminnassa syntyvän hukkamateriaalin osuuden koko materiaalista.

Tuotantoketju ja hankinnat

Alma Media voi vaikuttaa ympäristörasitteisiinsa myös hankintojensa kautta. Tällä hetkellä ympäristö huomioidaan erityisesti sanomalehtipaperin hankinnassa, sillä paperinvalmistuksella on vaikutuksia paitsi ilmastonmuutokseen ja resurssien vähenemiseen, mutta myös esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen. Vuonna 2012 Alma Median käyttämästä sanomalehtipaperista 72 % sisälsi kierrätyskuitua. Kaikesta Alma Median painoissa käytetystä sanomalehtipaperimassasta kierrätyskuidun osuus oli 37 %. Myös kemikaali- ja painolevyvalinnoissa ympäristöasiat ovat keskeinen hankintaperuste.

Kestävä media -yritysvastuuohjelman tavoitteena on, että ekologisuus otetaan yhä vahvemmin osaksi myös ICT-hankintoja. Ympäristötutkimus osoitti, että ICT-laitteilla ja -infrastruktuurilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, joiden tarkempi selvittäminen ja hillitseminen on erittäin tärkeää digitaalisen median käytön kasvaessa nopeaan tahtiin globaalisti. Vuonna 2012 vastuullisuuden integroimisessa ICT-hankintoihin ei edetty tavoitteiden mukaisesti, minkä vuoksi ICT-hankintojen vastuullisuus on otettu vuoden 2013 erityistavoitteeksi.

Myös konsernin leasing-autokannan keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä seurataan. Tavoitteeksi on asetettu päästöjen vähentäminen 11 %:lla vuodesta 2008 vuoteen 2014 mennessä. Vuonna 2012 konsernin autokannan keskimääräinen CO₂-päästöluku oli 144 g CO₂-ekvivalenttia* per kilometri. Tämä tarkoittaa, että vähentämistavoite saavutettiin jo vuonna 2012, kaksi vuotta tavoiteaikataulun edellä.

* Hiilidioksidiekvivalentti on suure, joka kuvaa ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen ilmastovaikutusta eli kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua globaalia ilmastoa lämmittävää vaikutusta (Global Warming Potential). Hiilidioksidiekvivalentti saadaan muuntamalla muiden kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta eli globaalia lämmityspotentiaalia.

Tietoisuuden lisääminen

Sidosryhmien ympäristötietoisuuden lisääminen on yksi Alma Median tärkeimmistä tavoista vaikuttaa ympäristörasitteisiinsa. Vuonna 2012 ympäristöaiheista viestittiin sisäisesti Kestävä media -kiertueella, jonka puitteissa järjestettiin muun muassa ympäristöasioihin keskittyvä teemapäivä kolmella eri Alma Media toimintapaikkakunnalla: Rovaniemellä, Porissa ja Tampereella. Lisäksi räätälöityjä valmennuksia ympäristötutkimuksen tuloksista järjestettiin muun muassa mediamyyjille, jakajille, toimituksille sekä konsernin yritysvastuuverkostolaisille.

Omien toimenpiteidensä lisäksi Alma Media osallistuu aktiivisesti toimialan yhteisiin ympäristöponnistuksiin, kuten Viestinnän Keskusliiton (VKL) ja VTT:n Shape-tutkimukseen, jossa tutkitaan ihmisten mediankäyttöä ympäristövaikutusten näkökulmasta. Kansainvälisesti Alma Media vei koko painetun ja digitaalisen median ympäristöasioita vahvasti eteenpäin viestimällä vuoden 2012 aikana ympäristötutkimuksensa tuloksista eri foorumeilla muun muassa Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Ranskassa. Tutkimus herätti laajaa kansainvälistä kiinnostusta, ja sitä suunnitellaan hyödynnettävän esimerkiksi standardien valmistelussa Ranskassa ja mediakampanjoiden suunnittelussa Isossa-Britanniassa ja Suomessa. Tutkimuksen vaikutuksista voit lukea lisää Kestävää mediaa yhteistyöllä -jutusta.

Alma Media sai myös kansainvälistä tunnustusta: globaalissa Carbon Disclosure Project (CDP)  -ilmastoselvityksessä Alma Media oli selvityksen toiseksi paras pohjoismainen mediayritys ja kasvatti samalla pistemääräänsä edellisvuodesta.

Vuonna 2012 Alma Media toteutti toista kertaa Kestävä media -ympäristökampanjan. Kampanjan tavoitteena oli viestiä lukijoille ympäristötutkimuksen tuloksista eli median ympäristövaikutuksista ja kertoa, miten lukijat voivat itse pienentää mediakulutuksensa ympäristövaikutuksia entisestään.

Alma Media liittyi myös ensimmäisten yritysten joukossa Helsingin kaupungin Ilmastokumppanit-verkostoon, jonka tavoitteena on luoda yhteistyötä ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Samalla Alma Media julkisti omat ilmastotavoitteensa sisältävän ilmastositoumuksensa.

Ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteet

Katso taulukko – Ilmastonmuutoksen torjunta
Katso taulukko – Ympäristötunnusluvut

Lue lisää aiheesta.

Yhteisöt

Vuoden 2012 parhaat palat:

  • Nuorten työllisyyttä edistettiin Vastuullinen kesäduuni 2012 -kampanjalla, joka keräsi mukaan 107 työnantajaa ja noin 30 000 kesätyöpaikkaa
  • Laaja organisaatiouudistus toteutettiin paikallisen journalismin toimintaedellytysten parantamiseksi
  • Monimuotoisuutta kehitettiin muun muassa Seniorit-hankkeella ja saamenkielisellä journalismilla
  • Monikanavaisuutta kehitettiin perinteisissä ja uusissa julkaisukanavissa esimerkiksi osallistumalla Next Media -hankkeeseen
Katso taulukko – Lisäarvo yhteiskunnalle

Uudistumista ja tapahtumia paikallisuutta ja yhteisöjä tukien

Jotta media voi tukea yhteisönsä hyvinvointia, on se vastattava muuttuvan maailman haasteisiin ja ylläpidettävä omaa elinvoimaisuuttaan ja uudistuttava oman yhteisönsä tuella. Vuonna 2012 Alma Mediassa toteutettiin laaja organisaatiouudistus, jonka tavoitteena on taata paikallisen journalismin elinvoimaisuus myös tulevaisuudessa. Uudistuksessa Alma Median maakunta- ja paikallislehdet koottiin Alma Aluemedia -yksiköksi, mikä lisää toimitusten yhteistyötä valtakunnallisessa journalismissa ja mahdollistaa vahvat resurssit paikallisuutisoinnille.

Vuonna 2012 Alma Media aloitti eri alueiden kestävän kehittämisen kysymyksiin pureutuvan keskustelukiertueen. Yhdessä Lapin Kansan kanssa järjestetty Uusi Pohjoinen -keskustelutilaisuus keräsi yhteen alueen merkittäviä päättäjiä pohtimaan, millaisia kestävään kehitykseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia tulevaisuuden Lapissa on huomioitava. Alma Media jatkoi aiheen tuomista julkiseen keskusteluun tammikuussa 2013, kun Alma Median uudessa Töölönlahden-toimitalossa järjestettiin Sustainable Business in the Arctic -tilaisuus yhdessä FiBS ry:n kanssa. Alma Median tavoitteena on vuoden 2013 aikana jatkaa aluekehitykseen keskittyvien keskustelujen järjestämistä myös muilla Alma Median toimintapaikkakunnilla.

Monimuotoisuus ja -kanavaisuus

Monikanavaisuus on oleellinen osa Alma Median palveluja. Vuonna 2012 yhtiö panosti merkittävästi sekä perinteisten että uusien kanavien kehittämiseen. Painettua mediaa seuraavan yleisön palvelemiseksi Tampereen vuoden 2013 alkupuolella käynnistyvää uutta sanomalehtipainoa suunniteltiin painetun lehden kehittämisen näkökulmasta, ja esimerkiksi tablettitietokoneiden ja älypuhelinten käyttäjille tarjottavien sisältöjen määrä kasvoi merkittävästi edellisvuodesta.

Suomen kasvava senioriväestö huomioitiin muun muassa Seniorit-projektilla, jossa kehitetään mediapalveluja nimenomaan varttuneemmille käyttäjille. Nuorille tarjotaan kohdennettuja sisältöjä muun muassa sanomalehtiviikolla. Lapin Kansa on ottanut saamelaisten, Suomen ainoan alkuperäiskansan, kulttuurin tukemisen agendalleen ja tarjoaa jatkossa saamelaisia koskettavia uutisia heidän omalla äidinkielellään. 

Taloudellista hyvinvointia Vastuullinen kesäduuni -kampanjalla

Toimintansa suorien ja epäsuorien vaikutusten lisäksi Alma Media tukee taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä myös kumppanuuksien avulla, kuten Suomen lasten ja nuorten säätiön (SLNS) kanssa vuonna 2012 toista kertaa toteutetulla nuorten työllisyyttä edistävällä kampanjalla. Vastuullinen kesäduuni 2012 -kampanjassa haastettiin yrityksiä luomaan nuorille kesäksi hyvän kesätyön periaatteet täyttäviä työpaikkoja. Kampanjalla haluttiin siirtää keskustelu nuorten heikosta työllisyystilanteesta sanoista tekoihin. Mukaan kampanjaan lähti 107 työnantajaa, jotka tarjosivat yhteensä noin 30 000 vastuullista kesätyöpaikkaa. Kampanja jatkuu vuonna 2013, ja tavoitteena on saada mukaan 200 kesätyönantajaa. Lisäksi uutena tavoitteena on tarjota kesätyöneuvontaa nuorille.

Tuotteet

Vuoden 2012 parhaat palat:

  • Ekologista mainontaa kehitettiin yhdessä mainostajien kanssa
  • Osallistuttiin kansainväliseen keskusteluun vastuullisesta mainonnasta
  • Vastuullinen mediaostaminen -seminaari järjestettiin media-asiakkaille
  • Vastuullinen rekrytointi nostettiin Monsterin toiminnassa yhä voimakkaammin esiin

Kestävästi tuotettu mediatila

Alma Median mainostaja-asiakkaita kiinnostaa yhä useammin, miten Alma Media tukee omalla vastuullisuudellaan mainostajan kestävän kehityksen viestejä. Alma Media ja sen mediat ovat omaksuneet aktiivisen lähestymistavan mainonnan vastuullisuuteen. Alkuvuodesta 2012 julkaistun ympäristötutkimuksen myötä Alma Media on aloittanut useita vastuulliseen mainontaan liittyviä hankkeita. Tavoitteena on muun muassa selvittää koko mainonnan arvoketjun ympäristövaikutuksia yhteistyössä kansainvälisen media-asiakkaansa kanssa. Projektin tavoitteena on paitsi tuoda uutta tietoa mainonnan ekologisesta jalanjäljestä, mutta myös herättää kansainvälisesti keskustelua vastuullisesta mainonnasta ja tuoda tämä näkökulma luonnolliseksi osaksi markkinoinnin suunnittelua. Kansainvälisen projektin ohella teemaa nostetaan esiin myös kotimaassa: Alma Media järjesti alkuvuodesta 2012 Vastuullinen mediaostaminen -tilaisuuden, jossa mainostajille kerrottiin median ympäristövaikutuksista. Tilaisuudesta ja alkaneista yhteistyökumppanuuksista saatu myönteinen palaute toi vastuullisen markkinoinnin ja mainonnan yhdeksi vuoden 2013 tavoitteiden painopisteitä. 

Kestävä media -näkökulma verkkopalvelukehityksessä

Vuoden 2012 aikana tavoitteena oli integroida Kestävä media -näkökulma aiempaa tiiviimmin myös verkkopalvelujen kehittämiseen. Esimerkiksi Monster.fi:n tarjontaan kuuluu nuorten työnhakua tukeva työelämäopas. Vuoden 2012 aikana Alma Median rekrytointiverkkopalveluiden määrä Euroopassa kasvoi yrityshankintojen myötä, minkä seurauksena tavoitteena on kehittää vastuulliseen rekrytointiin liittyvää näkökulmaa osaksi kyseisiä verkkopalveluja.

Vuonna 2012 aloitettiin Alma Mediassa myös kestävään talouteen keskittyvän verkkopalvelun kehittäminen. Tavoitteena on julkaista palvelu vuoden 2013 aikana.

Tuotteiden ja palveluiden luotettavuus

Luotettavuus on kaiken toiminnan lähtökohta, ja se yhdistää Alma Median digitaalisia verkkopalveluja. Luotettavuuden merkitys kasvaa kaupankäynnin siirtyessä yhä vahvemmin verkkoon ja erilaisten huijaus- ja väärinkäytösyritysten lisääntyessä.

Lehti- ja palvelukohtaisten asiakasrekisterien käyttöä ohjaa muun muassa tietosuoja- ja henkilötietolainsäädäntö. Asiakastietojen suojaaminen varmistetaan useilla erilaisilla toimenpiteillä. Kaikkien verkkopalvelujen palvelinsalit on pyritty suojaamaan fyysisiltä ja tietoteknisiltä hyökkäyksiltä. Palvelujen hyvällä saatavuusasteella* taataan, että tarjonta on luotettavasti ja varmasti potentiaalisten ostajien tai vuokraajien saatavilla: esimerkiksi Etuovi.com:n, Vuokraovi.com:n ja Autotalli.com:n saatavuusaste on lähes 100 prosenttia.

Alma Median verkkopalvelujen asiakaspalveluviestintää on tutkittu, ja jokainen asiakaspalvelussa työskentelevä on saanut henkilökohtaisen kehityssuunnitelman, jonka tavoitteena on parantaa palvelukokemuksen laatua ja luotettavuutta edelleen.

Lue lisää aiheesta.

* Saatavuusaste tarkoittaa aikaa, jolloin palvelut ovat asiakkaiden käytettävissä. Saatavuusasteeseen voivat vaikutta esimerkiksi tekniset ongelmat tai huoltokatkot.

Case

Kestävää mediaa yhteistyöllä

Yhteistyö on kestävän kehityksen edellytys. Vuonna 2012 Alma Media rakensi kestävää mediaa vuorovaikutuksessa lukijoidensa, media-asiakkaidensa, oman henkilöstönsä, sijoittajiensa sekä muiden mediayritysten kanssa. Alma Median teettämä ympäristötutkimus, jossa tarkasteltiin painetun ja verkkomedian ympäristövaikutuksia ensi kertaa vertailukelpoisesti, herätti laajaa kiinnostusta Suomessa ja maailmalla.

”Median monikanavaistuessa tarvitsemme tietoa myös digitaalisen median ympäristövaikutuksista. Alma Median tutkimuksessa hankittua konkreettista ja luotettavaa tietoa verkkomedian ympäristövaikutuksista on voitu käyttää koko toimialan hyödyksi”, Helene Juhola, Viestinnän Keskusliiton kehitysjohtaja, kommentoi tutkimusta.

Brittiläiset mediayritykset ovat tehneet jo vuosia järjestelmällistä työtä toimialan kestävän tulevaisuuden eteen. Ympäristöasioissa painotus on ollut hiilijalanjälkitutkimuksilla, joten Alma Median tutkimus on tuonut myös Guardian News Media -mediatalon kaltaisille kestävän kehityksen edelläkävijöille uutta tietoa.

”Guardian News Media on kehittymässä digitaalisuutta painottavaksi yritykseksi, mikä tarkoittaa, että digitaalisen mediamme ympäristövaikutukset kasvavat ja niitä tulee hillitä yhtä vastuullisesti kuin perinteisten sanomalehtiemme vaikutuksia. Alma Median tutkimus verkkomedioidensa ympäristövaikutuksista ja Guardianin digitaalinen hiilijalanjälkikartoitus tarjoavat sektorillemme merkittävää uutta ymmärrystä,” sanoo Christopher Hodgson, Guardian News Median ympäristö- ja kestävän kehityksen päällikkö. ”Digitaalisesti kestävän kehityksen tutkimus on kuitenkin vasta alussaan, joten yksittäisten yritysten tulee yhdistää voimansa, jotta ymmärtäisimme, mitkä ovat digitaalisten ympäristövaikutusten parhaat mittaamistavat ja kuinka minimoida nämä vaikutukset. On löydettävä fiksumpia tapoja saada digitaalisen median koko hankintaketju ja yleisömme mukaan.”

Alma Mediassa tutkimusta on hyödynnetty sekä oman toiminnan että lukijoiden ja verkkopalvelujen käyttäjien ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Merkittävä osa yhtiön ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöistä ja niiden energiankulutuksesta. Konsernin uudessa toimitalossa, joka kokoaa yhteen Helsingin toiminnot, ympäristöasiat on huomioitu suunnittelun jokaisessa vaiheessa. Kiinteistölle haettiin kultatason LEED-sertifikaattia vuonna 2012. Paino- ja jakeluyksikkö Alma Manussa tutkimusta on hyödynnetty uuden painotalon suunnittelussa.

”Nyt kun tiedämme missä suurimmat vaikutukset ovat, meillä on erinomaiset lähtökohdat parantaa ympäristötehokkuuttamme. Meille on juuri valmistumassa uusi paino Tampereelle. Ympäristötutkimus ja sen hyödyntäminen vahvistavat entisestään uskoamme, että painettu sanomalehti on vahvasti osa kestävää mediamaisemaa myös tulevaisuudessa. Uudelle painotalollemme esimerkiksi haetaan LEED-ympäristösertifikaattia – yhtenä ensimmäisistä, ellei peräti ensimmäisenä painotalona maailmassa. Lisäksi parannamme koko ajan ympäristöasioitamme lisäämällä tuotantomme energia- ja materiaalitehokkuutta”, kertoo Jussi Pekkarinen, Alma Manun laatu- ja ympäristöpäällikkö.

Mediayrityksellä on sisältöjensä kautta suorien vaikutusten ohella epäsuoria vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön. Tämä niin sanottu brainprint eli aivojälki kuvaa mediasisältöjen vaikutusta ihmisen toimintaan. Alma Media tarttui ympäristöfaktakampanjan avulla brainprint-haasteeseen. Konsernin maakunta- ja paikallislehdet sekä Kauppalehti julkaisivat vuoden 2012 aikana sarjan mainoksia, joissa kerrottiin ympäristötutkimuksen tuloksista ja siitä, miten lukija voi pienentää oman mediakulutuksensa ympäristövaikutuksia ja omalta osaltaan osallistua kestävän median rakentamiseen.

Lukeminen on ympäristöteko -kampanjan herättämiä ajatuksia ja toimintaa kartoitettiin lukijatutkimuksella, jonka mukaan noin puolet lukijoista piti ilmoitusta mielenkiintoisena ja positiivisena. Merkittävä osa vastasi saaneensa ilmoituksesta hyödyllistä uutta tietoa. Juuri tämä oli kampanjan tavoite: tarjota lukijoille ympäristötietoa ja saada tätä kautta aikaan kestävää mediankäyttöä, kuten paperinlehden kierrättämistä ja verkkosivuston energiatehokasta selailua.

”Jo otsikko mietitytti minua, ahkeraa lukijaa. Ilmoituksen sisältö oli täyttä asiaa. Aion siteerata lapsenlapsilleni ilmoituksesta saamiani tietoja painetun ja verkkomedian ympäristövaikutuksista,” kirjoittaa lukijatutkimukseen osallistunut Aamulehden lukija (nainen, 73 v.).

Almamedialaisille tutkimus tuli tutuksi Kestävä media -kiertueella, joka vieraili kertomassa tutkimuksesta ja muista Kestävä media -teemoista Helsingin lisäksi Tampereella, Porissa ja Rovaniemellä. Median ympäristövaikutukset kiinnostivat henkilöstöä paitsi mediankuluttajina, myös asiakkaiden kasvavan kiinnostuksen vuoksi.

 

”Vastuullisuuden nostaminen konsernin kilpailukeinoksi motivoi minua työntekijänä. Se on suora jatkumo sanomalehtien perinteisen missiolle olla omien alueidensa hyvinvoinnin edistäjiä. On hienoa, että yrityksemme on ottanut edelläkävijän roolin yritysvastuuasioissa,” sanoo Hanna Kivimaa, Alma Aluemedian markkinointijohtaja. ”Osallistuminen ympäristötutkimuksen tekemiseen oli avartava kokemus, joka opetti meitä almalaisia tarkastelemaan kaikkea tekemistä uudella tavalla. Uskon, että panostuksemme vastuullisuusasioiden tutkimiseen ja liiketoimintamme kehittäminen kestävällä tavalla ovat tulevaisuuden menestystekijöitä.”

Tutkimus herätti laajaa kiinnostusta Alma Median yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Vastuulliseen markkinointiin ja mainontaan liittyneen teemaseminaarin lisäksi tutkimus synnytti myös syvempää yhteistyötä mediatalo Aegis Group plc:n kanssa. Yhteisenä tavoitteena loppuvuodesta 2012 aloitetussa projektissa on tuoda ympäristöasioiden huomioiminen osaksi mainonnan hankintaprosessia.

”Olemme iloisia, että Alma Media on ottanut ensimmäiset askeleet kohti mediankäytön hiilijalanjäljen selvittämistä. Heidän tutkimuksensa on mielenkiintoinen ja välttyy kliseiltä tarjotessaan tuoretta näkökulmaa mediakäytön suhteellisiin vaikutuksiin,” sanoo Frank Krikhaar, Aegis Group plc:n globaali kestävän kehityksen päällikkö. ”Olemme todella innoissamme yhteistyöstä Alma Median kanssa, jonka myötä pääsemme hyödyntämään ympäristötutkimuksen tuloksia käytännössä. Mittaaminen ja raportointi ovat tärkeitä lähtökohtia, mutta nyt olemme yhdessä ryhtymässä konkreettisiin toimiin tämän ympäristötiedon hyödyntämiseksi markkinoinnin arvoketjussa.”

Paitsi Alma Median asiakkaat, myös konsernin alihankkijat löysivät tutkimuksen kautta yhteistyön. Painolevyvalmistaja Agfa Graphicsin panostukset ympäristöasioihin ovat mahdollistaneet Alma Manun entistä pienemmät vaikutukset. Tutkimuksesta levyvalmistaja sai arvokasta tietoa ympäristöasioidensa ja -viestintänsä tueksi.

”Oli korkea aika saada tasapainoinen näkökulma painetun ja digitaalisen tiedon ympäristövaikutuksista kuluttajien tietoon. Vain harvat ovat ymmärtäneet, että serverikeskukset käyttävät maailmanlaajuisesti noin 30 miljardia wattia sähköä, mistä vain 6-12 % menee itse tietoliikenteeseen ja loput hukkaan. Alma Median ja VTT:n tutkimuksen kaltaiset edelläkävijäteot ovat tärkeitä askeleita tietoisuuden herättämisessä, ja tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen ja kaikki mahdolliset jatkotoimenpiteet”, sanoo Peter Verschave, Agfa Graphicsin globaali EHS-johtaja.    

Tutkimukseen mukanaan tuomia kumppanuuksia yhdistää halu rakentaa kestävää tulevaisuutta, johon kuuluu niin painettu kuin digitaalinen media. Nyt mediakuluttajan tottumukset ja median ympäristövaikutukset tunnetaan varsin hyvin: seuraavaksi nämä tiedot on tavoitteena yhdistää, jotta kestävä mediankäyttö saataisiin luonnolliseksi osaksi kuluttajien arkea. Vuoden 2012 alussa käynnistettiin VTT:n johdolla ”Shaping Markets for Sustainability” -hanke, jonka mediasektoria koskevassa osuudessa tartutaan tähän haasteeseen.

 ”Alma Median tutkimus tarjoaa hyvän lähtökohdan hankkeelle, koska sen myötä useiden mediatuotteiden ympäristövaikutukset jo tunnetaan ja aiheesta on syntynyt keskustelua melko laajasti”, toteaa VTT:n Shape /Media-tapaustutkimuksen tutkija Minna Nors. ”Kulutustottumuksilla on suuri merkitys siihen, millaisia vaikutuksia samalla palvelulla tai tuotteella loppujen lopuksi on. Havaintomme on, että kuluttajien välillä on selkeitä eroja median käyttöön liittyvissä tavoissa ja arvostuksissa. Viestinnässä pitäisi kyetä uskottavasti ja ytimekkäästi kertomaan kestävistä käytännöistä ja valinnoista erilaisten kuluttajien arkeen soveltuvalla tavalla. Aihe on haastava, mutta tämän hankkeen ja Alma Media -yhteistyön avulla kartutamme tietoa ja osaamista koko toimialankin tueksi,” kertoo Minna Nors.

Yhteistyöprojektien ja viestinnän ohella tutkimusta hyödynnettiin Alma Median omien, suorien ympäristövaikutusten pienentämisessä.

Lue lisää